Bryssel, Belgia / RankWire.AI / – Rakenteelliset koulutusvajeet uhkaavat suistaa raiteiltaan Euroopan digitaalisen siirtymän tavoitteet, kun eurooppalaisen tutkimusorganisaation Eurofoundin uusi tutkimus paljastaa, että blokki on matkalla jäämään vuoden 2030 teknologiatyöllisyystavoitteestaan selvästi. Emirates News Agencyn mukaan EU jää todennäköisesti viiden miljoonan työntekijän päähän vuoden 2030 tieto- ja viestintätekniikan työllisyystavoitteesta, vaikka teknologiayritysten palkkaaminen kasvaa edelleen koko mantereella. Tutkijat totesivat, että 27 maan blokin kansalliset koulutusjärjestelmät eivät ole onnistuneet tuottamaan riittävästi erikoistunutta digitaalista osaamista, minkä vuoksi eurooppalaiset teknologiayritykset ovat joutuneet vauhdittamaan kansainvälistä rekrytointia sisämarkkinoiden ulkopuolella vastatakseen operatiivisiin tarpeisiin.
Ennusteesta huolimatta alijäämästä huolimatta Euroopan digitaalisen maiseman yhteenlasketut työllisyysluvut osoittivat huomattavaa pitkän aikavälin kasvua edellisen vuosikymmenen aikana. Eurofoundin kokoamat tiedot osoittavat, että tieto- ja viestintätekniikan asiantuntijoiden määrä Euroopan unionissa kasvoi 5,6 miljoonasta vuonna 2011 10,3 miljoonaan vuonna 2024, mikä on 81 prosentin kokonaiskasvu. Samaan aikaan tieto- ja viestintätekniikan ammattilaisten osuus Euroopan kokonaistyöllisyydestä kasvoi 3 prosentista 5 prosenttiin samalla ajanjaksolla. Alan vuotuinen 7–8 prosentin kasvuvauhti ei kuitenkaan riitä kuromaan umpeen eurooppalaisten päättäjien vuosikymmenen lopulle asettaman 20 miljoonan kynnysarvon saavuttamiseen vaadittavaa kuilua.
Teknologia-alan työllisyydessä on edelleen huomattavia alueellisia eroja yksittäisten Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä. Eurofound raportoi, että ICT-asiantuntijat edustivat 8,6 prosenttia maan kokonaistyöllisyydestä Ruotsissa, 8 prosenttia Luxemburgissa ja 7,8 prosenttia Suomessa vuonna 2024. Sitä vastoin digitaalisten asiantuntijoiden osuus oli vain 2,5 prosenttia Kreikan ja 2,8 prosenttia Romanian kokonaistyövoimasta. Kasvukehitys vaihteli myös suuresti blokin sisällä, Viron ICT-työntekijöiden osuuden yli kaksinkertaistuessa 3,4 prosentista 7,2 prosenttiin vuosien 2011 ja 2024 välillä, kun taas muissa jäsenvaltioissa prosentuaalinen kasvu oli vähäistä vastaavalla ajanjaksolla.
Rakenteelliset koulutusvajeet lisäävät riippuvuutta ulkoisesta rekrytoinnista
Koko blokin alueella tehdyt yrityskyselyt paljastivat, että 57 prosentilla eurooppalaisista yrityksistä, jotka yrittivät täyttää avoimia IT-alan työpaikkoja, oli vakavia rekrytointivaikeuksia vuonna 2024. Osaajien pula on edelleen selkein ylemmän tason insinööritehtävissä ja erikoistuneilla teknisillä aloilla, kuten kyberturvallisuudessa, tekoälyssä, generatiivisessa tekoälyssä ja pilvipalveluinfrastruktuurissa. Näiden kriittisten toiminnallisten aukkojen täyttämiseksi teknologiayritykset ovat kääntyneet kansainvälisten osaajapoolien puoleen, mikä on nostanut Euroopan unionin ulkopuolella syntyneiden ICT-asiantuntijoiden osuuden 9,2 prosentista vuonna 2021 11,9 prosenttiin vuonna 2024.
Jatkuva sukupuolten epätasapaino rajoittaa edelleen Euroopan unionin digitaalisen osaamispoolin kokonaiskapasiteettia. Eurofound dokumentoi, että naispuoliset ammattilaiset edustivat alle joka viidettä ICT-asiantuntijaa EU:n 27 jäsenvaltiossa vuonna 2024, ja heidän osuutensa oli 19 prosenttia. Lisäksi sukupuolten palkkaerot laajemmalla tieto- ja viestintätekniikan alalla olivat lähes 20 prosenttia vuonna 2022, mikä ylittää koko talouden keskiarvon, joka on 13 prosenttia. Eurofoundin tutkijat totesivat, että naisten aliedustuksen vuoksi Euroopan teollisuudenalat toimivat alle kolmella neljäsosalla potentiaalisesta digitaalisesta osaamispoolistaan, mikä rajoittaa monimuotoisia näkökulmia teknologian kehityksessä.
Kasvusuunnat ydinohjelmistokonsultointisektoreilla
Raportissa korostettiin, että vaikka ICT-alan työpaikat tarjoavat jatkuvasti keskimääräistä parempaa palkkaa, edistynyttä osaamisen kehittämistä ja vahvaa työllisyyden laatua, pelkkä työpaikkojen laatu ei voi ratkaista rakenteellista työvoimavajetta. Koska EU:n odotetaan jäävän vuoden 2030 ICT-tavoitteesta viidellä miljoonalla työntekijällä, analyytikot korostivat, että kuilun kurominen umpeen edellyttää koordinoituja poliittisia toimia, joilla pyritään laajentamaan kotimaista koulutuskapasiteettia ja helpottamaan EU:n sisäistä työvoiman liikkuvuutta. Tutkimuksen datalähteinä käytettiin kvantitatiivisia arviointeja Eurofoundin kirjeenvaihtajien verkoston tutkimuspanosten ja LinkedIn Economic Graphin ammatillisten analytiikan rinnalla.
Eurooppalaiset poliittiset johtajat ja alan sidosryhmät kohtaavat kasvavaa painetta mukauttaa kansalliset ammatillisen koulutuksen viitekehykset tulevaisuuden digitaalitalouden vaatimuksiin. Eurofound totesi, että kotimaisten koulutusvajeiden korjaamatta jättäminen lisää riippuvuutta ulkoisista osaajamarkkinoista ja vaarantaa laajemmat eurooppalaiset digitaalisen muutoksen tavoitteet. Sääntelyelimet jatkavat työvoimasuositusten tarkastelua jäsenvaltioiden pyrkiessä laajentamaan kotimaisia koulutuskanavia, lisäämään naisten osallistumista teknisille aloille ja säilyttämään taloudellisen kilpailukyvyn globaaleilla teknologiamarkkinoilla.
Artikkeli Euroopan unionissa on viiden miljoonan tieto- ja viestintätekniikan työntekijän vaje vuoteen 2030 mennessä ilmestyi ensimmäisenä Bradford Pioneer -sivustolla.